Anna Aaltonen Aloittelevan liberaalin ajatelmia

Itseaiheutetut ongelmat: köyhyys ja kiire

Luen mielelläni Juho Saaren kirjoituksia, niissä pureudutaan oleellisiin asioihin – köyhyys, eriarvoisuus sekä sosiaaliturvan toteutustapojen vaikutukset. Mielenkiintoista on, että Helsingin Sanomien artikkelissa köyhyyttä verrataan kiireeseen. Näinhän se on, toiset ovat köyhiä ja toisilla on kiire. Kumpaakaan on ulkopuolisen hankala ymmärtää. Molemmista kuulee vähätteleviä kommentteja. ”Kai nyt kaikilla on 10 euroa” ja ”kaikilla meillähän on kiire”.

Miksi tämä on itseaiheutettua? Me itse olemme valinneet päättäjät, joiden aikaansaannosta yhteiskuntamme rakenteelliset ongelmat ovat. Kukin henkilö luonnollisesti pyrkii toimimaan itsensä kannalta kannattavalla tavalla. Edes keskituloisella perheellisellä on liikkumavaraa yllättävän vähän. Parinkin satasen muutos tuloissa nollaa ruokabudjetista merkittävän määrän. Muuta liikkumavaraa monenkaan taloudessa ei ole, esimerkiksi asunnon vaihto ei onnistu lennosta ja siitä on kustannuksia. Sosiaaliturvan varassa elävien on myös oltava tarkkoja. Jos ei tee mitään, ei ota riskiä, että tuet muuttuisivat.

Tehokas yhteiskunta on sellainen, että kukin voi erikoistua siihen asiaan, jonka osaa parhaiten. Lääkäri tekee lääkärin töitä ja tilaa putkimiehen hoitamaan jäätyneen tuloputken. Tätä varten meillä on raha. On myös käytännöllistä, että yhteiskunta kerää tietyn siivun verotuloina, jotta saamme peruspalvelut kuten tieverkon. Jos verotus on suurempi kuin tehokkuusero, aletaan siirtyä itsepalveluyhteiskuntaan. Kenenkään ei kannata ostaa muiden palveluita, jos vain jotenkin pystyy asian tekemään itse.

Jotta verotuksen vaikutus tulisi selväksi, otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Oletetaan, että veroihin ja veroluonteisiin maksuihin menisi vaikkapa 90%. Pakataan kaikki maksut yhteen, koska yksittäisten prosenttien laskeminen ja maksujen erittely on näpertelyä. Meidän kaikkien on helppo katsoa palkkalaskelmastamme kaksi summaa: bruttopalkka ja tilille maksettava määrä. Luontaisetujen vaikutuksen voi kukin arvioida itse. Olemme siis superverotuksen onnelassa. Tapahtuu mitä tahansa, ottaa yhteiskunta 90% siivun. Mitä tämä aiheuttaa? Juuri kenenkään ei kannata ostaa toisten palveluita. Yhden tunnin työn ostamiseen toiselta pitäisi itse tehdä kymmenen tuntia töitä. Seurauksena on massiivinen työttömyys ja lopulta yhteiskunta jää ainoaksi palveluiden tuottajaksi. Aiheutetussa työllisyystilanteessa olisi todennäköisesti paineita kiristää verotusta entisestään sekä leikata palveluita. Alkaako kuulostaa tutulta?

Jos olemme yllä mainitusta periaatteesta samaa mieltä, jää jäljelle vain keskustelu siitä, millä verotuksen tasolla päädymme tehottomaan yhteiskuntaan. En osaa sanoa, mikä olisi optimi, mutta se on helppo nähdä, että olemme ylittäneet sen. Verotus heikentää työllisyyttä. Köyhällä ei ole varaa olla aktiivinen, sillä liki kaikki tekeminen vaatii rahaa. Työssäkäyvillä taas on kiireempi kuin koskaan ja he uupuvat sorvin ääreen. Työssäkäyvä ei pysty keventämään kotitöiden kuormaa ostamalla palveluita, koska siihen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Mikä ratkaisuksi? Liberaalipuolue kannattaa rakenteellisia muutoksia. Yksi tapa on leikata yritystukia merkittävästi. Koska erilaisten poliittisten kompromissien takia kaikki tavoitteet vesittyvät, otetaan lähtökohdaksi vaikkapa yritystuet pois ja koko summalla veronkevennyksiä. Veronkevennykset tulisi kohdistaa työn verotukseen. Jo pienten tulojen veroprosentti kohoaa Suomessa korkeaksi. Jos tämä toteutuisi edes osittain, voisimme päästä pois tästä kurjistumisen kierteestä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tai ehkä joku epäsuhta siinä on,jos lääkäri ottaa 15min palvelusta 70€. Mikään palkkatyöläinen edes 0 verolla pysty siltikään käyttämään tuollaisia. Vikahan ei tietty liberaalien mielestä aina valtiossa,koska jostain syystä pimentoon jää aina yksilö.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

On toisen keskustelun paikka keille pitäisi maksaa ja mitä palkkaa. Markkinataloudessa markkinat määrittelevät kullekin sopivan palkkatason. Nykyinen verotus kuitenkin hoitelee palkan kuin palkan ja lopputuloksena suuri osa kansalaisista on jonkinlaisten tulonsiirtojen ja muiden tukien varassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Markkinataloudessa ei ole rajoitettu tekijöiden määrää joka vaikuttaa suoraan hintaan. Pointtini onkin,että vaikka puolittaisitte duunareiden verotuksen,niin siltikään heillä ei ole varaa 70€/vartti hintoihin saati sitten lievänkin kysynnän noustessa hinnat voikin olla 100€/vartti.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #3

Lääkäri ei saa tuota 70 €, hän vuokraa vastaanottotilan ja joutuu maksamaan tuosta rahasta yhtiön omistajalle vuokraa esim. Terveystalolle (noin 25%). Verottajalle menee tuloverotuksen mukaan jopa yli 50%. Näin Suomen systeemi toimii, siksi kaikki on niin kallista.

Asuminen ja ruoka on Suomessa kalliimpaa kuin melkein missään muualla ja siksi Suomen kansalaiset ovat käyttövaroiltaan Euroopan köyhimpiä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #4

Ei tietenkään saa ja huomioi nyt se 70€ oli vartista. Rahat lääkäreille taitaa tulla pääomina.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo Vastaus kommenttiin #3

Tekijöiden määrä on lääkäreissä kyllä rajoitettu, koska lääkäriliitto on spesifisesti lobannut alentaakseen oppilasmääriä lääkiksessä. Ihan varmasti Suomen 9% työttömien joukossa on akateemisiakin, ja ihan varmasti lääkikseen hakevissa on täysin päteviä, jotka myöhemmin joku vuosi pääsevätkin, mutta eivät päässeet aiemmin vain koska quota oli täysi. Jos nämä kaikki pääsisivät heti lääkikseen, opintotukea jaettaisiin myös toiseen pitkään tutkintoon, ja jos lääkärinviran kunnan terveyskeskuksesta saisi huutaa alemmalla palkalla edeltävältä tekijältä pois esim. 6000e/kk sijaan 5500e/kk ellei hän tarjoa samaa jne. iteroiden, niin lääkärin palkka kilpailtuisi markkinoilla kuten mikä tahansa työ sitten, ja hinnat järkevöityisivät ja palvelu myös paranisi. Tämä koskee lähes kaikkia aloja ja asioita. Jos samalla markkinamentaliteetilla lähestyttäisiin asumistakin, että vaikka omalle tontille saisi rakentaa niin monta kerrosta kuin haluaa, ja kiinteistöveroa maksettaisiin vain maa-alan mukaan, niin alkaisi näkymään tornitaloja Helsingissä keskustassa, ja ennemmin tai myöhemmin markkinat saturoituisivat. Nyt mitään tällaista insentiiviä ei ole, kun kaavoitus on monopoli, rakennusluvat maksaa ja kiinteistöveroa maksetaan per rakennusneliö. Voit hyvin kuvitella jos vessapaperia saisi tehdä vuodessa vain 20000 rullaa, ja jos vessapaperia ostaakseen tarvitsisi luvat, niin yhden rullan hinta olisi huomattavasti korkeampi. Meidän pitäisi suhtautua työntekoon, lääkäreihin ja asuntoihin kuten vessapaperiin ja nettiliittymiin, missä me kilpailutamme ja otamme toimivinta ja laadukkainta parhaimpaan hintaan.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen Vastaus kommenttiin #6

Vaikea sanoa, olisiko kaikkien veronalennusten jälkeen duunarin ostovoima riittävä vaikkapa yksityislääkärin palkkioon. Se on kuitenkin selvää, että kaikki on kallista, kun joka välistä maksetaan huimat määrät veroja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8

Oletko koskaan kuullut termistä Suomi-lisä?

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Se selittää paljon. Kannattaa tutustua.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"En osaa sanoa, mikä olisi optimi, mutta se on helppo nähdä, että olemme ylittäneet sen."

Miten voi helposti nähdä että optimi on ylitetty, mikäli ei tiedä missä optimi on?

Olisi mukava, jos näissä Laffer-käyrän tupakkiaskitason analyysiä tarjoilevissa blogeissa olisi vaihteeksi edes hitunen tutkimusta tueksi.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

Kansantalouden simulointimalleissa on se ongelma, että pienikin muutos lähtöolettamissa vaikuttaa lopputuloksiin aika paljon. Niihin pitäisi lisäksi lisätä muuttujia siihen, paljonko työllisyys nousisi jne. Täten on vaikea sanoa mikä optimiveroaste tarkalleen olisi.

Itse perustan tuon, että optimi on ylitetty ihan siihen, että kovapalkkaisenkin kannattaa tehdä niin paljon kotona itse kuin ikinä vain osaa ja jaksaa. Olisin voinut olla viikon pois töistä ompelemassa verhoja sen sijaan, että maksoin ompelijalle (joka teki ne päivässä parissa). Ainoa syy miksi en alkanut ompelemaan niitä itse oli se, että oli turhan tyyriit kankaat ja on tullut ommeltua niin vähän viime aikoina. Yrittäjänä päädyin kuitenkin tekemään omia töitäni sen sijaan, mutta kyllä tuon työn tilaamisesta tuli taloudellisesti takkiin. Verojakin tulee maksettua sen verran, että ei niistä lisätuloistani ilahdu enää kuin verottaja.

Jos kukin meistä yksilötasolla alkaa vakavasti harkitsemaan työteon (case sosiaaliturva) tai työn ostamisen (case verokiila) kannattavuutta, niin vähentää se väistämättä aktiivisuutta, vaikka emme matemaattisesti pystyisi osoittamaan missä se raja tarkalleen menee.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Kansantalouden simulointimalleissa on se ongelma, että pienikin muutos lähtöolettamissa vaikuttaa lopputuloksiin aika paljon."

Jaa, minä taas olen tullut siihen tulokseen, että ovat jopa hämmästyttävän stabiileja.

"Niihin pitäisi lisäksi lisätä muuttujia siihen, paljonko työllisyys nousisi jne."

Ja sellaisiako ei esimerkiksi VATT:n tai Suomen Pankin käyttämissä yleisen tasapainon malleissa ole?

On muuten kohtuullisen eksklusiiviset verhot, jos tulisi halvemmaksi olla viikko pois töistä tulotasolla jolla lisätulot hyödyttävät vain verottajaa, kuin maksaa työstä ompelijalle.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen Vastaus kommenttiin #9

Mun korvaan maailma ei noiden mallien suhteen kuulosta vielä valmiilta.

1. Simulointilaskelmia sosiaaliturvan muutoksista https://www.soste.fi/media/pdf/tiedotteet/soste_so...
“On otettava huomioon, että simulointilaskelmilla pyritään tavoittamaan vain lainsäädännön muutosten vaikutukset kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Esimerkiksi työttömyyden muutokset tai palkkojen muutokset eivät vaikuta tuloksiin. Laskelmat kuvaavat periaatteessa
reaalitulojen muutoksia vuoden 2015 hintatasossa: lainsäädännön euromäärät on muutettu kuluttajahintaindeksillä vuoden 2015 tasoon.”

2. Jostain syystä tätä vuonna 2014 tehtyä tutkimusta uutisoinnissa tituleerataan sanoilla ”ensimmäinen simulointimalli, joka kattaa koko kansantalouden reaalitilinpidon kaikkine tulonjakoerineen.”
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014...
Varsinainen tutkimus on tehty gradu-työnä ja sen aineisto käsitelty Matlab-ohjelmalla. Veikkaisin, että menetelmää ei ole vielä tuotteistettu vakituiseen työkäyttöön.

3. Suomen pankin käyttämän Aino mallin tarkkuutta kuvataan taas seuraavasti ” Eräs tyypillinen tilanne ennustetta laadittaessa on, että kuluvan tai seuraavan neljänneksen talouskehityksestä on indikaattoritiedon valossa hyvin selkeä tilannekuva. Malli ei useinkaan tavoita tätä samaa tilannekuvaa, vaan se täytyy ohjata toteuttamaan se. Tällöin mallille voidaan antaa tilannekuva, ja malli itse valitsee sisäisen rakenteensa perusteella sen häiriöprosessien tuleman, joka toteuttaa tilannekuvan.” https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123...

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen Vastaus kommenttiin #9

Mutta VTV:n raportit ne vasta viihdyttäviä onkin (tämä on toki jokusen vuoden vanha):
https://www.vtv.fi/files/4013/4_2014_valillinen_ve...
Tässä ihan suoraan sanotaan, että vaikutusten arvioinnit yms. tutkimukset eivät ole vaikuttaneet poliittiseen päätöksentekoon. Tämä tietysti selittäisi osaltaan sitä, miten nykytilanteeseen on päädytty.

"Tarkastusviraston arvion mukaan valtiovarainministeriö ei priorisoi
yritysvaikutusten arviointeja hallituksen esityksissä. Käytännössä
yritysvaikutukset on lähes poikkeuksetta jätetty arvioimatta. Tarkastusvirasto pitää tätä merkittävänä puutteena. Tarkastusvirasto katsoo, että hallituksen esityksissä tulee olla vähintään karkea, mielellään numeerinen arvio esimerkiksi veromuutoskohteen yritysjoukosta
ja työntekijämäärästä. Tarkastusvirasto suosittelee, että valtiovarainministeriö hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön osaamista yritysvaikutusten arvioinneissa."

ja

"Verotuloennusteiden taustojen raportointi on erittäin niukkaa hallituksen
esityksissä. Tarkastusvirasto suosittelee, että aineistoja ja
menetelmiä kuvataan nykyistä tarkemmin hallituksen esityksissä.
Lisäksi hallituksen esitysten tulisi sisältää viitteet relevanttiin lähdemateriaaliin, kuten käytettyihin tutkimuksiin. Myös laskelmien
taustalla olevia sisäisessä käytössä olevia laskentapohjia tulee selkeyttää
huomattavasti. Taloudellisten vaikutusten arviointeihin tarvittavat
ekonomistiresurssit ovat ohuet, ja toteutus on äärimmillään
vain yhden virkamiehen varassa. Tämä yhdessä epäselvien laskentapohjien
kanssa aiheuttaa poikkeustilanteessa riskin laadukkaalle
vaikutusarvioinnille."

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen Vastaus kommenttiin #9

Juu, käsittämättömän kalliit verhot. Kolmeen isoon ikkunaan (eivät vakiokokoa) sellainen ommeltu laskosverho. Koirat nassutti puukaihtimia, niin ne meni huonoon kuntoon. Samaten Ikean rullaverhot ei oikein kestäneet sitä, että päätä tungetaan niiden väliin. Nyt olisi toivoa, että nuo ovat pestäviä ja kestävämpiä. Kolmas kerta toden sanoo.

Eksakti töistä poissaolo olisi ollut 4 päivää... tosin siinä en ole huomioinut progression pienenemistä, joka toki vaikuttaa hitusen.

Jos sinä olet selvittänyt verotuksen vaikutuksia, niin mielelläni kuulisin, mikä olisi optimaalinen taso kansantalouden kannalta. Voit laittaa myös lähdeviitteet.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos siivoojan saisi maksettua tunniksi insinöörin tuntipalkallani, kotona ei kukaan muu siivoaisikaan. Mutta kun vähennän omat veroni, saan tehdä töitä yli kaksi tuntia maksaakseni tunnista toiminimisiivoojalle. Jossa siivoojalle jää kuitenkin reilusti vähemmän tuntipalkkaa kuin minulle.

Tässä ei ole mitään helvetin järkeä.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

Samoja fiiliksiä tosi usein. Työtön turhautuu ja köyhtyy ja mä konttaan rätti kädessä.

Toimituksen poiminnat