Anna Aaltonen Aloittelevan liberaalin ajatelmia

Mikä vaikuttaa yrityksen kykyyn työllistää?

Työllistäminen itsessään ei luonnollisestikaan ole yhdenkään yrityksen tavoite. Tavoitteet ovat ennemminkin liikevaihdon, markkina-aseman tai tuottavuuden kasvattamista. Lisäksi toki voi olla listattuna konkreettisia asioita, joilla tähän maaliin oletetaan päästävän, kuten uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen. Erityisesti kasvutavoitteet edellyttävät väistämättä myös työllistämistä. On vaikea pyörittää laajentunutta liiketoimintaa ilman lisätyövoimaa.

Aamulla lehtiä lukiessa meinasi tulla kahvit nenästä, kun huomasin Hesarin artikkelin. Pitänee jatkossa lukea aamukahvin kanssa jotain vähemmän tunteita herättävää. Puhun siis tästä artikkelista Kiistelty irtisanomisten helpottaminen auttaisi niitä suomalaisia, joiden ääni ei kuulu ay-pöydissä (HS, 8.9.2018). Artikkelin pääotsikko kuulostaa melko neutraalilta, mutta sisältö onkin sitten mielenkiintoisempi. Alla muutamia lainauksia artikkelista.

"Jos irtisanomista helpotetaan, sen voi talousteorian nojalla odottaa lisäävän sekä irtisanomisia että rekrytointeja. Liikettä tulee siis molempiin suuntiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen kirjoittaa selvityksessään ministeriölle, että uudistuksen nettovaikutus työllisyyteen ”on teoreettisesti epäselvä” ja eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella ”nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti hyvin pieni”.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen taas kirjoittaa, että irtisanomissuojan heikentämisellä ei tutkimuskirjallisuuden mukaan ole ”nettovaikutusta työllisyyden määrään”.

Tutkimustiedon valossa irtisanomisen helpottaminen tosiaan parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Talousteorian mukaan tuottavuuskasvu ei kuitenkaan nosta työllisyyttä, ainakaan pitkässä juoksussa. Työntekijöiden palkkoja se voi toki nostaa."

Ehkäpä jonkin talousteorian mukaan työllistyminen tosiaan on nollasummapeliä. Yhdessä yrityksessä työllistetään ja toisessa irtisanotaan tai lakkautetaan yrityksen toiminta. Toisaalta olisin toivonut enemmän näkemyksiä siitä, että kasvu lisää työllisyyttä ja edelleen välillisesti kaikkien hyvinvointia.

Päätin paljastaa teille kaikille muutaman yrittämiseen liittyvän faktan. En ollut ymmärtänyt näitä näin konkreettisesti ennen kuin itse ryhdyin yrittäjäksi, mutta tässäpä nämä suuret salaisuudet teillekin.

Vain kannattava yritys voi työllistää

Kun yritys tuottaa asiakkailleen palveluita, on tietty viive ennen kuin yritys saa rahat tuottamistaan palveluista. Monet palvelut laskutetaan kuukauden lopussa ja laskulle annetaan maksuaika. Tätä maksuaikaa tarvitaan jo pelkästään siihen, että yrityksille palveluita tuotettaessa lasku kiertelee organisaatiossa eri henkilöiden hyväksyttävänä. Tähän on helposti varattava minimissään 30 pv.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Työ on tehty 3.-7.9. Lasku kirjoitetaan 30.9. Laskun eräpäivä on 30.10. Yrityksen tilillä rahat ovat ehkä 1.11. Työntekijöille on maksettava palkkaa sekä syyskuulta että lokakuulta. Nämä palkkarahat yrityksellä on oltava tilillään etukäteen, siis jo syyskuussa ja lokakuussa.

Luonnollisesti kannattavuudesta on paljon muutakin iloa. Monella alalla kilpailu on kovaa ja jos siitä putoaa, ei kohta työllistä enää ketään. Edes itseään.

Yritykset sijoittavat tuottojaan takaisin yritykseen

Helposti saadaan asia kuulostamaan siltä, että yrityksen tuotto valuisi jonkun pääomatuloilla elelevän sijoittajan taskuun. Yrityksellä on neljä pääasiallista tapaa hankkia rahaa yritykseen a)omistajat sijoittavat omia rahojaan b)ulkopuoliset pääomasijoittajat sijoittavat yritykseen rahaa c)rahaa lainataan jostain d)yritys jättää yrityksen tuottoja yritykseen. Isoilla yrityksillä varmaan vain mielikuvitus on rajana, mutta pienet yritykset elävät suunnilleen tällaisessa maailmassa.

Pienillä yrityksillä käytännössä järkevin tapa on viimeinen. Omistajien liikenevät rahat on sijoitettu yritykseen jo sitä perustettaessa, ulkopuolisen sijoittajan tuotto-odotukset taas olisivat yksi reunaehto lisää toiminnalle. Käytännössä päädytään siis jättämään yrityksen tuottoja yritykseen ja kasvetaan sitä kautta. Yritys maksaa näistä tuotoistaan 20% yhteisöveroa. Riippumatta siitä nostettiinko tätä tuottoa ulos yrityksestä vai jätettiinkö se yrityksen tilille mahdollistamaan tulevaa kasvua.

PS. Tasapuolisuuden vuoksi on mainittava, että Juha Sipilän kommentit voin allekirjoittaa. Valitettavasti tämä osuus jää artikkelissa muiden nostojen varjoon.

"Sipilällä oli keskiviikkona myös yksi lisäperuste irtisanomisten helpottamiselle. ”Tutkimus osoittaa, että tämä parantaa tuottavuutta, tukee kasvua ja sitä kautta myös vahvistaa työllisyyttä”, Sipilä sanoi."

 

Kirjoittaja on ollut yrittäjä vuodesta 2011 lähtien. Vapaa-ajallaan kirjoittaja on mm. Liberaalipuolueen Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja sekä Liberaalinaisten hallituksen jäsen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tutkitaanpa hieman ajatusketjuasi kriittisesti.

Koitat perustella työllisyyden nousua sillä, että teoria ei välttämättä päde käytännössä. Kuitenkin pääosin kyse on tutkimuksesta eikä teoriasta, samassa hesarin artikkelissa kerrotaan:
"Uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat kaikkea muuta kuin selvät, mikä käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) itse tilaamista selvityksistä.
...
ja eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella ”nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti hyvin pieni”.

Eli eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella vaikutuksia työllisyyteen ei juurikaan ole ollut.

Ekonomistikoneen kautta tulleen uuden perustelun myötä nostat esille tuottavuuden uutena perusteluna kuten pääministerikin. Kokeillaan toista mikäli ensimmäinen ei toimi.

Tässä on se ongelma, että ko tutkimusten aikana tuottavuus on voinut nousta, mutta silti se ei ole lisännyt työllisyyttä. Eli päätelmä siitä, että tuottavuuden lisääntyminen olisi johtanut työllisyyden kasvuun ei ole tutkimusten perusteella toteutunut.

Koko kansantalous tai maan talous ei toimi samoin kuin yksittäinen yritys vaan huomattavsti monimutkisemmilla säännöillä ja tutkimustiedon mukaan työllisyyden ei olla havaittu kasvavan tällä keinolla. Pitäisikö se tieto ohittaa musta tuntuu -perusteluilla?

En itse asiassa ymmärrä mite hallitus itse perustelee esitystä työllisyyden merkittävällä parantumisella, kun sen itse teettämä selvitys toteaa, ettei tällä todennäköisesti saada aikaan työllisyyden parantumista. Ylimielisyyttä vai omien valmistelupapereiden lukemattomuutta? Vaikea sanoa, mutta ei ainakaan fiksua. Tämä ei estä Sipilää lausumasta seuraava hesarin mukaan:
"Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi Iltalehden mukaan vielä keskiviikkona, että kyseessä on ”tärkeä askel” työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin."

Hups.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiiski ei jälleen osaa ottaa kantaa itse asiaan vaan menee henkilöön kuten yleensäkin. Hölötystä, vasenta kaistaa valot pimeänä.. Olet kyllä niin hauska ja näppärä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #5

Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei pidetä pysyssä ilman mittavaa viennin ylijäämää - usko tai älä. Suomi on Euroopan ainoa maa, jonka viennin arvo on suorastaan romahtanut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Mutta eikö oman maan yrittäjien ja työnantajien keskuudesta tulevat äänet nykyisen irtisanomissuojan haitallisuudesta olisi tutkimusmielessäkin paljon relevantimpaa kuin ulkomaiset tutkimukset maista, joissa työmarkkinakäytännöt esim. juuri irtisanomisten, yleissitovuuden jne. suhteen voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna kotoisiin?

Käytännöt, säännöt, olosuhteet jne. työmarkkinoilla eri maissa voivat olla hyvinkin erilaisia, jolloin muutos yksittäisen tekijän osalta voi samaten olla vaikuttavuudeltaan eri luokkaa eri maissa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voi olla, ehkä on, Suomessa kaikki voi olla toisin. Varma ehkä.

Lainataan hesaria:
"Kun hallituksen omat selvitykset eivät sen kantaa tue, on tukea haettu Suomen Yrittäjien kyselystä. ”Jos 37 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa, että jos tämä laki menee läpi, he saman tien työllistävät ihmisiä, niin silloin me puhumme merkittävästä määrästä”, selitti työministeri Jari Lindström (sin) kyselytunnilla torstaina."

"Kysely tuskin voi toimia uskottavana pohjana uudistukselle."

"SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta on huomauttanut, ettei kyselyssä edes tiedusteltu sitä, vähennettäisiinkö väkeä uudistuksen myötä. Siinä ei myöskään otettu huomioon sitä, että osa työllistyvistä saattaisi tulla esimerkiksi toisista yrityksistä, jolloin työllisyys ei kasvaisi."

Oikein vastaamalla voit voittaa itsellesi helpomman lainsäädännön. Edunsaajaärjestön jäsenkysely ei oikein toimi lakiperusteluna, jossa vaikutuksia tulisi tarkastella eri suunnilta objektiivisetsi.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #9

Sinänsä ihmettelen tätä julkista keskustelua tästä aiheesta. Yhteiskunnallisia asioita vuosikymmeniä seuranneena en muista että tätä "ongelmaa" olisi koskaan kovin paljon pohdittu, onko sitä ollutkaan ja jos on ei kovin suurena ole näyttäytynyt. Nyt yhtäkkiä se on työmarkkinoiden polttavin kysymys, laki jolla työlklisyys ja työttömyys ongelma ratkasitaan välittömästi.

Itse olöen sitä mieltä ettei kyseistä ongelmaa laajassa mitassa ole edes olemassa siitä kielii jo se että tämä ei ole ollut agendalla varsinaisesti koskaan.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ilmeisesti on oletettava, että lakimuutoksen aiheuttamien lisärekrytointien kompensoituminen irtisanomisten nettomääräisellä lisäyksellä johtuu siitä, että irtisanomissaumaa odotelleet yritykset ovat vain kärvistelleet ja makselleet ylimääräisille työntekijöille urhoollisesti niitä tuottamattomia palkkasenttejä

Mitä sitkeyttä :)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Tuossa heti aluksi kirjoittaja kertoo, mistä yritystoiminnassa hänen mielestään on kyse: rahasta.

Työllisyyden sinällään ei tarvitse olla ykköstavoitteena, mutta luulisi aikaansaannosten, siis tuotteiden tai palvelujen, olevan etusijalla. Ja niin ne ovatkin terveissä, lähinnä PK-yrityksissä.

Pahinta on se, että aikaansaannoksista ei pukahdeta edes laissa, vaan esim. osakeyhtiölaki kertoo että yhtiön tarkoituksena on voiton tuottaminen. Eikä sanaakaan pääasiasta: tuotannosta tai palveluista.

Jotain hyvin, hyvin sairasta on tuossa ajattelutavassa.

Mitä työllistämiseen tulee, nuo talousliberaalien haaveet edellyttävät valtavan työvoimareservin olemassaoloa eli työttömien määrän pitämistä suurena. Näiden toimeentulosta viis, koska he ovat talousliberaalien mielestä verrattavissa koneisiin tai karjaan.

Haluammeko todellakin sellaisen yhteiskunnan?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Anderssonin mielestä vain kunnon punikki ymmärtää sen kaikkein olennaisimman yritystoiminnan hyödyllisyydestä yhteiskunnalle.

Epäilen ja varsinkin kokemusten näytön todellisuuden perustein.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Hienoa, että yrität panna sanoja suuhuni, mutta ei kiitos.

Kerro mieluumminkin onko yrityksen tehtävä sinusta tuottaa hyödykkeitä tai palveluja vai rahaa omistajilleen. Ja onko tuotannon preferointi rahan sijaan pelkkää punikkien hölötystä?

Jotta pysyttäisiin aiheessa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Kiinassa kaikki kunnon vanhat kommaritkin pitävät nyt ranteessaan Rolexiakin kalliimpia vaihtoehtoja. - riippumatta mielikuvista politiikan sisällöstä ja perimmäisistä tavoitteista.

HongKongin ja Macaon välinen liki maailman pisin n. 60 km pituinen silta avataan lähiviikkoina, eikä sitä lueta todellakaan kommunismin saavutuksiksi.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #24

Kiina taitaa olla maailman kapitalistisin valtio, ja se kai pystyy siihen kommunismi-nimellä harhauttamalla.

Juu, kyllä tuollaisella kapitalismilla aikaansaannoksia saadaan, niin kuin Egyptissäkin aikanaan.

Haluammeko sellaista tänne Suomeen, se on sitten eri asia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin että kun tutkimustulokset (= se mihin se talousteoria perustuu) ei tue omia mielipiteitä, niin tutkimustulokset pitää unohtaa.

On ne vekkuleita.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"...suomalaisia, joiden ääni ei kuulu ay-pöydissä..."

Moni suomalainen työskentelee muualla kuin yksityisissä yrityksissä. Ääni ei perinteisesti kuulu aina julkisellakaan puolella, vaikka työllistämiskykyyn vaikuttavatkin siellä erilaiset tekijät ja ay-pöydät ovat tammea ja norsunluuta.
Kuvaava case-esimerkki paikallista sopimista pitkään harjoittaneesta suuresta valtionhallinnon työpaikasta: "Kun määräaikaisessa virassa hyvin palvellut pätkätyöläinen paljasti 2002 silloisen pääluottamusmiehen loppuhaastatteluun jatkoonsuositeltavaksi kutsuttuna olevansa Ytk:n eli 'väärän liiton' jäsen, oli tämän ääni muuttunut kellossa: 'Perkele, porvarien kätyri!'" Ilmiö on näkynyt osin vielä viime vuosinakin myös 'oikeisiin liittoihin' kuuluvien kohdalla - ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260227-a...

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Jos minä annan työpaikan sellaiselle joka haluaa tehdä töitä niin miksi pitäisi kysyä joltain lupa kun pitää syystä tai toisesta irtisanoa, eihän sitä irtisanomista kukaan huvikseen tee.
Ei niitä ”sormen heiluttajia” kukaan halua yritykseensä, alle 10 hengen yritys on hyvä, on onneksi työntekijöiden vuokraustoimintaa, kevyt yrittamistä ja voihan sitä tehdä uuden yrityksen.
Eihän nämä politrukit ole saaneet tehtyä edes minimipalkkalakia, mitä ne irtisanomisiin sotkeutuu.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

Mielestäni on ikävää, että nykyinen tilanne ajaa ihmisiä "pakkoyrittäjyyteen" erilaisten kevytyrittäjyysmallien kautta. Meidän yritykseen palkataan ihan mielellään ihmisiä vakituiseen työsuhteeseen, etenkin nuorelle perheelliselle työntekijälle se tuo mukavaa turvaa. Vaihtoehto näille henkilöille on olla töissä isommissa firmoissa, joissa työsuhteet ovat sen tyyppisiä. Eli työehdot eivät voi olla meillä sen huonommat kuin isommissakaan.

Jotkut ihmiset haluavat kevytyrittäjyyttä. Kaikille se ei oikein sovi, mutta nykytilanne on viemässä siihen.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

Vastailenpa tässä muutamiin kommentteihin (kävin tuossa pyörittelemässä pari pellillistä sämpylöitä, yrittäjä on näet vapaalla sunnuntaina).

"Yritystoiminnassa on kyse lähinnä rahasta." En kiellä tätä, voihan sen noinkin tiivistää. En vain ole yksityissektorin yrittäjänä keksinyt, kuka maksaisi meille rahaa, jos emme tuota mitään tuotteita tai palveluita asiakkaillemme.

Suomessa on varsin kattava sosiaaliturva sekä julkinen terveydenhuolto. Kukaan ei täällä putoa sillä tavalla "tyhjän päälle" Amerikan malliin. Koska maksamme jo veroissa tämän sosiaaliturvan (myös yritykset maksavat), ei yrityksille tule asettaa enää ylimääräisiä velvoitteita.

Isoimmat pörssiyritykset ja kansainväliset yritykset saattavat elää erilaisessa maailmassa kuin Suomen PK-sektori. Minulla on kokemusta vain Suomesta pienehköstä yrityksestä. Uutisten mukaan uudet työpaikat kuitenkin syntyvät juuri näihin.

Syy-seuraussuhteet varmaan menevät osalla vähän ristiin. Yrityksen ei ole pakko käyttää tuottojaan nimenomaan työllistämiseen. Se on selvä. Minun viestini on kuitenkin se, että ilman tuottoja työllistäminen on käytännössä mahdotonta. Näin ollen tuottavuuden parantaminen mielestäni parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja näin ollen mahdollisuuksia kasvaa ja työllistää. En tunne talousteorioita, mutta jos kaikkien yksittäisten yritysten toimintamahdollisuudet heikkenee, niin olisi kiva tietää, minkä talousteorian mukaan kokonaisuudelle "ei oikeastaan tapahdu mitään".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sen verran on vaan todettava ei talousteorioiden vaan ihan käsitteiden kannalta, että tuottavuus on siis tuotosten suhde panostuksiin. Annan esimerkin tuottavuuden kasvusta, jossa työllisyys laskee.

On kampaamoyrittäjä, jolla on yhteensä 5 kampaajaa yrittäjä mukaanlukien. Asiakasmäärän säilyessä ennallaan, mutta toimintatpojen muutosten sekä nopeutuneiden vaikkapa värjäys yms prosessien vuoksi yksi kampaaja pystyy palvelemaan useampia asiakkaita päivässä.

Seurauksena on, että yksi irtisanotaan ja neljällä hoituu sama määrä asiakkaita. Tuottavuus kasvoi merkittävästi samalla työntekijöiden vähentyessä.

Tästä jäänee yrittäjälle tuottoja enemmän ellei se kulu parempiin palkkoihin, välineisiin tms. Jos ei ole oletettavissa asiakasmäärän lisäystä ja kasvua vaikkapa ko kaupunginosassa, niin tilanne jää tähän. Jos on, niin toki on mahdollista, että myöhgemmin palkataan lisää väkeä.

Suomessa on lukuisia yrityksiä, joissa vaikkapa digitalisaatio, automatisaatio ja tulevaisuudessa robotisaatio lisää tuottavuutta vähentäen työpaikkoja ja on sitä jo tehnyt kenties kymmenillä tuhansilla työntekijöillä.

Mitä tällä haluan sanoa? Sen että tuottavuudella ja työllisyydellä ei ole sellaista suoraa seuraussuhdetta, kun sinä ja vaikkapa Sipilä koitatte luoda.

Tottakai osassa tämä johtaa kasvuun yms, jota lisätuottavuus tukee ja mahdollistaa, mutta työllisyyden kannalta asia ei ole lainkaan niin suoraviivainen. Ja se on kerrottu päätavoitteeksi...

Käsitteen selitys:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuottavuus

PS. Viimeiseen lauseeseen: Kukaanhan ei tietääkseni ole mitään heikentämässä yrityksiltä, kyse on siitä tuleeko helpotuksia vai ei.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

Missähän suljetulla markkinaalueella tämä esimerkin kampaamoyrittäjä toimii? Kasvuyrittäjä tietty perustaisi toisen kampaamon naapurikaupunkiin tms.

Se, että meillä on töitä, jotka katoavat kun tuottavuus kehittyy on toinen juttu. Digitalisaatio on muuttanut esim. pankkitoimialan kokonaan toisenlaiseksi ja siellä kehitetäänkin kiivaasti uutta businestä. Tässä toki tulee työvoiman kohtaanto-ongelma. Ei ne kaikki syrjäkylien pankkivirkailijat näihin uusiin tehtäviin työllisty. Digitalisaation estäminen on mahdotonta ja olisi yhtä älykästä kuin itseään jalkaan ampuminen. Tämä on kokonaan toinen tarina.

Pienillä yrityksillä ei ole omaa HR-osastoa hoitamassa henkilöstöasioita kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Joten kyllä, nimenomaan pieniin yrityksiin kohdistuvat helpotukset, jopa siinä irtisanomisessa, laskisivat työllistämisen kynnystä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Ei se millään suljetulla alueella ole, mutta kaikki eivät ole kasvuyrittäjiä eikä heillä ole kenties samaa kasvuhalua kuin ilmeisesti sinulla.

Kysymys on siitä, että ei voida tuottavuuden perusteella koko talouden osalta perustella sitä, että samalla työllisyys kasvaa. Ja se on julkilausuttu tavoite. Yksittäisen yrityksen kohdalla kenties mikäli kyseessä kasvuyritys.

Kyllä se työllistämisen kynnystä laskee - mutta myös irtisanomisen kynnystä. Kumpia on lopult aenemmän ja mihin tasapainoa asettuu on toistaiseksi arvailujen varassa ja perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

Kysely "työllistäisitkö vai et" on toki korkeintaan suuntaa antava. Varmaan niihin osa vastaa aina tyyliin "tottahan toki, jos vaan hallitus tekisi jotain". En muista vastasinko itse tuohon kyselyyn, olen Suomen Yrittäjien jäsen (suosittelen muillekin yrittäjille jäsenyyttä).

Yhden asian kuitenkin tiedän. Omassa yrityksessäni me "säästämme" uuden työntekijän palkkaamista varten. Rahaa pitää olla "ylimääräisenä" vähintään uuden ihmisen 2-3 kk palkka, ennen kuin voimme edetä. Valitettavasti tämä maksuvalmius tuntuu usein määräävämmältä tekijältä kuin myynnin vetäminen.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Pienyrityksillä, esimerkkinä otetaan rakennusfirmat tai sellaiset, mitkä tekevät isompia remppaamista ja lasku on jotain 20 000 euroa tai enemmän.

Niin isoilla firmoilla on se omituinen laskun maksaminen myöhemmin, pahimmillaan 90 päivää myöhemmin, koska heillä on se oikeus mutta pikkufirma joutuu kuitenkin maksamaan ALV:it sun muut koko ajan vaikka tilille ei tulisi yhtään rahaa.

Toinen omituinen on se ennakkoverotus Tmi-nimestä, että pitäisi maksella ennakkoon ja tästä hätääntyneenä yrittäjä päätyi siihen, että yritys pitää muuttaa Oy:ksi, niin sitten verotuskäytännöt muuttuvat joustavammiksi.

Minulla on jossain ulkoisilla kiintolevyillä tallennettuina kauppalehden keskustelufoorumeissa useiden yrittäjien kertomuksia, että miten verottajan, isojen firmojen kanssa todellisuudessa menee.

Käyttäjän annaaaltonen kuva
Anna Aaltonen

Kyllä. Näistä kaikista voisi kirjoittaa pidempäänkin. Ylipitkät maksuajat, argh! Päädyin kuitenkin tässä blogissa pitäytymään taloudellisen vakavaraisuuden ja työllistämisen välisen suhteen käsittelyyn.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Ay-liikeen tärkein tehtävä on järjestää jäsenilleen parhaat saatavilla olevat edut. Tämä ei poikkea mitenkään siitä että yritysten tärkein tehtävä on tuottaa voittoa omistajille. Molemmilla on oikeus ja velvollisuus toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ari Ohvo

Yrityksiä on monenlaisia. Toisia johdetaan yhteiskuntavastuullisesti ja työntekijät pyritään pitämään onnellisina ja töissä mahdollisimman pitkään. Surukseni olen kuitenkin huomannut ettei kaisissa puljuissa ajatella seuraavaa kuukautta pidemmälle. Työntekijät nähdään usein mahdollisuuden sijasta ylimääräisenä kulueränä, josta pitää puristaa kaikki mehut irti. Palkat ovat Suomessa useinmiten varsin maltillisia yritysten tekemiin voittoihin nähden. On turha leimata kaikkia työpaikkoja samanlaisiksi, mutta monin paikoin on yritysmaailmassa parantamisen varaa reilusti.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Mikä vaikuttaa yrityksen kykyyn työllistää?"

Suosittelen lukemaan Karl Marx'in Pääoman. Jos luet sen, niin ymmärrät, miten kapitalistinen talous ja yhteiskunta toimii.

Toimituksen poiminnat